.: Projektin toteutus: Rastit

Rastit 1-4

RASTI 1. YMPÄRISTÖN KOKEMINEN

Teema: Rastin teemana toimii sipulimallin ydin, eli ympäristön kokeminen yksilönä. Rasti painottuu erityisesti aistihavaintoihin, joita tarkastellaan yksilön lähiympäristön, eli suomalaisen luonnon, näkökulmasta.

Tavoite: Rastin tavoitteena on herättää nuori pohtimaan, minkälainen merkitys lähimetsillä on hänelle. Lisäksi tavoitteena on, että nuori tutustuu erilaisiin metsänantimiin, metsämaisemiin
ja metsän ääniin.

Toteutus: Rasti toteutetaan siten, että nuori pääsee tutustumaan suomalaiseen luontoon kaikilla viidellä eri aistillaan. Tämän vuoksi rasti on jaettu viiteen eri aistihavaintopisteeseen. Aistihavaintopisteet tulee sijoittaa siten, etteivät ne ole aivan välittömässä läheisyydessä toistensa kanssa. Täten vältytään siltä, että nuori kuulee, mitä viereisellä aistihavaintopisteellä keskustellaan.

Rastinpitäjä kiertää aistihavaintopisteillä jatkuvasti ja pyrkii kommunikoimaan nuorten kanssa. Koska rastilla on vain yksi ohjaaja, sisältää jokainen rasti myös ohjeistuksen aistihavaintopisteellä toimimiselle sekä apukysymyksiä itsenäiseen tai ohjaajan kanssa käytävään pohdiskeluun. Mikäli mahdollista, rastille kannattaa varata useampi ohjaaja.

Piste 1: Nuori kuuntelee tietokoneen ja kuulokkeiden avulla ääninäytteen suomalaisesta metsästä. Ensin ääninäyte sisältää tuulen huminaa, metsän eläinten ääniä ja muita luontoon kuuluvia ääniä. Sittemmin näytteessä esiintyy luontoäänien sijaan metsätyökoneiden ääniä. Ääninäyte on syytä editoida sellaisista ääniraidoista, joita saa vapaasti muokata ja käyttää uudelleen (=ei tekijänoikeuksia). Apukysymykset pisteelle: "Pohdi, missä juuri sinä olet kuullut videolla esiintyviä ääniä viimeksi" ja "Mitä metsän eläimille tapahtuu, kun metsään tulee metsäkoneita?".
Piste 2: Nuori työntää kätensä pahvilaatikon sisään, ja yrittää arvata mitä sen sisällä on. Pahvilaatikon sisään laitetaan naavaa, puolukanvarpuja, käpyjä ja tuohta tai muita vastaavia luonnonantimia. Nuori saa tarkistaa oikeat vastaukset ohjepaperin toiselta puolelta.
Piste 3: Nuori pääsee tutustumaan vähintään kahteen maisemakuvaan suomalaisesta metsämaisemasta. Toisessa kuvassa on puhdasta ja kaunista metsämaisemaa, ja toisessa kuvassa maisema sisältää myös ihmisen jättämiä roskia. Kuvien on syytä olla sellaisia, joita saa vapaasti muokata ja käyttää uudelleen (=ei tekijänoikeuksia). Apukysymykset pisteelle: "Mitä haluaisit tehdä, jos olisit oikeasti täällä?" ja "Mitä haluaisit sanoa roskaaville ihmisille?"
Piste 4: Nuori pääsee haistelemaan läpinäkymätöntä purkkia, jonka sisään laitetaan kuusenoksa tai tervasta. Nuoren tehtävänä on arvata, mistä haju on peräisin. Nuori saa tarkistaa oikean vastauksen ohjepaperin toiselta puolelta.
Piste 5: Nuori pääsee maistamaan luonnonantimia. Luonnonantimina toimivat parhaiten mustikat tai vaihtoehtoisesti puolukat. Nuori ottaa mustikoita kertakäyttölusikalla käsipyyhepaperille ja syö marjat siitä. Apukysymys pisteelle "Mitä muuta syötävää luonnosta voi löytää mustikoiden lisäksi?". Nuori saa tarkistaa oikeat vastaukset ohjepaperin toiselta puolelta.

Tarvikkeet:

Piste 1: Ohjeistuksen sisältävä paperi, tietokone, kuulokkeet, ääninäyte.
Piste 2: Ohjeistuksen ja oikeat vastaukset sisältävä paperi, yksi suurehko ja umpinainen pahvilaatikko, jonka yhdelle sivulle leikataan kädenmentävä reikä. Pahvilaatikon sisälle naavaa, puolukan- ja mustikanvarpuja, käpyjä ja tuohta. Vastauspaperi, jossa on lueteltu kaikki pahvilaatikon sisältämät antimet.
Piste 3: Ohjeistuksen sisältävä paperi ja vähintään kaksi erilaista paperikuvaa suomalaisesta metsämaisemasta.
Piste 4: Ohjeistuksen ja oikean vastauksen sisältävä paperi, läpinäkymätön ja kannellinen purkki, kuusenoksa tai tervasta, vastauspaperi, jossa lukee purkin sisältö.
Piste 5: Ohjeistuksen ja oikeat vastaukset sisältävä paperi, mustikoita tai puolukoita, kertakäyttölusikoita, käsipyyhepaperia.

Muuta huomioitavaa: Osallistujien määrästä ja keskusteluinnokkuudesta riippuen nuoret kiertävät rastin aikana 1-5 aistihavaintopistettä.

RASTI 2. MIELLYTTÄVÄ YMPÄRISTÖ

Teema: Tutustutaan ilmastopäästöihin ja hiilijalanjäljen vaikutukseen ympäristössämme, koska saastunut ilmakehä ei ole miellyttävä ympäristö asua. Lapset pääsevät tutustumaan aiheeseen toiminnallisen leikin kautta. Tavoitteena on lisätä lasten tietoutta eri kulkuneuvojen ympäristöpäästöistä ja herättää heitä ajattelemaan, mikä vaikutus eri kulkuneuvojen valinnalla on ajatellen miellyttävän ympäristön näkökulmaa

Toteutus: Tämä rasti pidetään alussa, kaikille partiolaisille yhteisesti, ennen kuin lapset jakaantuvat muille rasteille.

Partiolaiset jaetaan kolmeen/neljään eri joukkueeseen. Joukkueiden tehtävänä on hakea tietty määrä hernepusseja omaan pesään. Tarkoituksena on kulkea matkaa eri tavoin. Lapset saavat valita kulkemistavan, mutta jokaista kulkemistapaa on kokeiltava ainakin kerran. Kulkutavat ovat lentokone, auto, juna ja kävely. Se joukkue, joka on tuonut ensimmäiseksi omaan pesään määrätyn määrän hernepusseja, voittaa. Kulkemistavat ovat kuormittavuustasoltaan erilaiset:

Lentokone: Ilmastoa kuormittavin vaihtoehto, hernepussikasa lähempänä (nopein hakea), mutta lentokoneella kulkeminen aiheuttaa ilmastolle eniten kuormitusta, jolloin lisäpainot oppilaille (ilmakehä saastuu, on vaikea hengittää → raskas liikkua).

Auto: Ilmastoa toiseksi kuormittavin vaihtoehto. Hernepussit kauempana kuin lentokoneella, mutta lisäpaino ei ole niin suuri.

Juna: Ilmastoa kolmanneksi kuormittavin vaihtoehto. Hernepussit vielä kauempana kuin autolla, mutta vain pieni lisäpaino.

Kävely: Ei kuormita ympäristöä. Hernepussit kaikista kauimpana, mutta joukkueelle ei lisäpainoa, koska käveleminen ei saastuta ilmastoa.

Tarvikkeet: Hernepusseja, lisäpainoja (esim. painava reppu?).

RASTI 3. YMPÄRISTÖN SOSIAALISET MERKITYKSET. KIRJOITETUT JA KIRJOITTAMATTOMAT SÄÄNNÖT

Teema: Suomalaisen luonnon sosiaaliset merkitykset. Luonnossa liikkumisen ja metsien kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt. Kansallispuistot

Rastin tarkoituksena on kartoittaa ennakkokäsityksiä ja herättää ajattelemaan ympäristön sosiaalisia merkityksiä. Tarkoituksena on myös saada aikaan keskustelua luontoon ja erityisesti suomalaisiin metsiin liittyvistä säännöistä ja oikeuksista sekä suojelunäkökulmasta.

Toteutus: Ennakkokäsityksiä ja mielipiteitä kartoittava peukkuäänestys. Ohjaaja esittää viisi väittämää, johon äänestetään peukulla. Peukku ylöspäin on samaa mieltä, peukku alaspäin eri mieltä ja peukun voi asettaa myös sille välille, jos ei ole ihan varma. Väittämien jälkeen niistä keskustellaan yhteisesti ja näin laajennetaan pohdintaa.

1. Luonnossa liikkumisesta tulee hyvä mieli.

- Mikä luonnossa liikkumisessa on mukavaa? Miten ihmiset hyötyvät luonnosta?

2. Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, jonne saa mennä kuka tahansa nauttimaan luonnosta.

- Mikä on omaa kotikaupunkiasi lähin kansallispuisto? Oletko sinä käynyt jossakin kansallispuistossa?

3. Kansallispuistot ovat tärkeitä luonnon kannalta.

- Miksi? Miksi eivät? Mitä merkitystä kansallispuistoilla on luonnolle?

4. Metsässä saa riehua, esimerkiksi huutaa ja juosta.

- Mitä metsässä saa tehdä? Mitä metsässä ei saa tehdä?

5. Pitääkö seuraava väite paikkansa: Retkeilijä heittää muovipullon metsään. Pullon maatumiseen menee jopa 1000 vuotta.

- Totta. Miten voit retkeillä niin, ettet roskaa? Miksi on tärkeää, että luonto on roskaton?

Lisätehtävä: Muistilistan luominen muutamasta täkeimmästä (3+) luonnossa liikkumisen säännöstä.

RASTI 4

Teema: Sademetsien hakkuu: uhkaavat tekijät, uhanalaiset lajit, suojelunäkökulma.

Tavoite: Rastin tavoitteena on pohtia sademetsien ja niiden lajien uhkia piirtämisen avulla Rastin tarkoituksena on tarkastella lasten ennakkokäsityksiä sademetsistä ja niitä uhkaavista tekijöistä.

Toteutus: Tehtävä toteutetaan piirtämällä. Rastissa on kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa lapset saavat piirtää ihan mitä vaan heille tulee mieleen sanasta "sademetsä". Seuraavassa vaiheessa kuvaan pitää piirtää yksi tekijä, joka uhkaa sademetsiä. Tämän jälkeen piirustukset käydään lyhyesti läpi.

Tarvikkeet: Paperia, lyijykyniä, kumeja.

Muuta huomioitavaa: Työ voidaan toteuttaa laajempana, jos aikaa on enemmän käytettävissä. Kuvan sisältö on ulkoasua tärkeämpi!

RYHMIINJAKO:

Partiolaiset jaetaan ryhmiin siten, että jokainen partiolainen saa valita suljetusta pussista yhden palan luontokuvaa. Pussissa olevat palat muodostavat yhteensä 3 erilaista luontokuvaa. Palan valittuaan partiolaisen tulee etsiä 2-3 muuta, joiden kanssa heidän oma palansa muodostaa yhtenäisen luontokuvan. Ne, joiden palat muodostavat kuvan, ovat ryhmä.

Kuva: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Finnish_forest.JPG/800px-Finnish_forest.JPG